lauantai 24. tammikuuta 2015

Plantation Barbados Grande Reserve 40% & CAO Mx2 Torpedo

Jatketaan viime postauksen tapaan Plantation-rommilla. Tällä kertaa vuorossa alkostakin löytyvä Plantation Barbados Grande Reserva 40%. Sikarikaveriksi sille otetaan CAO Mx2 Torpedo.

Barbados Grande Reservan tuoksu on vaniljainen ja hyvin sokerinen. Samaa "mätää" hedelmää tuoksussa kuin edellisessä plantationissa. Mitä kauemmin tämä viipyy lasissa, sitä  voimakkaamaksi vanilja tulee.
Makukin on todella makea ja vaniljainen. Mieleen tulee myös hedelmätoffee. Jälkimaussa tulee onneksi aavistus kuivempaa tammisuutta.
En nautiskelisi sellaisenaan tätä rommia, mutta espresson tai sikarin kanssa tämä on ihan toimiva tapaus. Hinnoittelukin on suomen mittakaavassa maltillista, mistä pojot alkolle.

CAO taitaa olla jenkkien myydyimpiä sikarimerkkejä. Olen jo aikaa sitten pudonnut kärryiltä heidän laajan tarjontansa suhteen. Tämä sikari tuli maisteluun kaverini humidorista. Mx2 on käsittääkseni CAO:n modernimpaa tyylisuuntaa. Tämä maduro-sikari on varsinainen sillisalaatti, käärelehti tulee connecticutista (alkoi soimaan jerry cotton päässä..) ja sidoslehti brasiliasta. Ydin on koottu nicaraguasta, perusta, dominikaanisesta tasavallasta ja hondurasista.. Lienee useampi etunimi turva sen, pienen ihmisen..
Alku on yllättävän mieto. Aavistus tummaa suklaata ja kylmää kahvia. Veto ja palaminen toimii hyvin. Keskivaiheilla makuun tulee enemmän luonnetta,  pippuria ja espresson sävyjä. Positiivista on se, että sikari ei kitkeröidy lopussakaan. Tietona on, että tämä pölli on viettänyt useamman vuoden humidorissa, joten mieleen tulee,  että onkohan tämä menettänyt osan potkustaan tuona aikana..

Rommi herättää sikarin Ruususen unestaan, maussa tuntuu nyt täyteläistä suklaata ja vaniljaa. Kaksi vähän mitään sanomatonta, saakin yhdessä aikaan ihan toimivan paketin.

Päivän Biisinä Juice Leskinen - Ihmiskunnan Jatkot







torstai 1. tammikuuta 2015

Plantation Original Dark 40 % & Por Larranaga Picadores No.1

Uuden vuoden alkamisen kunniaksi maistellaan uutuuksia rommi- ja sikarimaailmasta, sekä pohditaan sekunnin verran maailmanpolitiikkaa.

Original Dark on suhteellisen tuore uutuus Plantation-rommien valikoimassa. Se on sekoitus trinidadilaisista rommeista, mitkä on kypsytetty ex-bourbontynnyreissä. Hinta on varsin huokea ja rommi onkin valmistajan mukaan suunniteltu lähinnä juomasekoituksiin, joskin sen kehutaan toimivan hyvin myös sellaisenaan. Original Darkista on saatavilla myös tuhti Overproof-versio, jonka vahvuus on jopa 73%.

Tuoksu on tuhdin makea, mieleen tulee melkeinpä mädät hedelmät. Lisäksi fariinisokeria, vaniljaa ja neilikkaa. Alkoholi tuntuu kuitenkin päällimmäisenä tuoksussa.
Mausta löytyy samoja elementtejä, mutta nyt alkoholi jyrää vielä pahemmin kuin tuoksussa ja peittää makuja aika tavalla. Päätänkin kokeilla tähän Viskien Maailma-kirjassa mainittua hicks-systeemiä. Siinä otetaan ensin pieni siemaus alkoholia ja jätetään se suuhun odottamaan. Tämän perään otetaan pieni siemaus vettä ja annetaan juomien sekoittua suussa. Tämän pitäisi tuoda esiin alkoholin takana piileviä makuja. Kas kummaa, toimii ainakin tässä tapauksessa! Esiin tulee vaniljaa, ylikypsää banaania ja samoja mausteita kuin tuoksussa, joskin makuprofiili jää silti ohueksi. Hintaansa nähden ihan hyvä rommi. Jos tätä nauttii sellaisenaan suosittelen kaveriksi sikaria, kahvia, espressoa tai muuta vastaavaa.

Jännityksellä seuraan, mitä tapahtuu nyt kun yhdysvallat ja kuuba alkavat lämmitellä jäätyneitä suhteitaan. Jos kauppasaarto puretaan, on sillä väistämättä jonkinlainen seuraus kuuban sikarituotantoon. Ja pelkään, että se seuraus ei ole positiivinen.
Salaliittoteoreetikko sisälläni epäileekin, että tästä lähentymisestä on jo merkkejä kuuban sikariteollisuudessa. Viime aikoina on julkistettu, niin sanottuja "halpis-kuubalaisia", muun muassa veguerokselta ja por larranagalta. Ja ainakin ensin mainitussa oli viitteitä pienestä oikomisesta tuotannossa. Kyseisessä sikarissa ei vaan ollut sitä makukirjoa ja täyteläisyyttä mitä kuubalaisilta sikareilta odottaisi. Tuleekin mieleen ovatko nämä sikarit suunniteltu kattamaan tulevaa kysyntää kun padot murtuvat? No, mene ja tiedä. Kokeillaan nyt tätä toista edullista uutuutta ensin ja hutkitaan vasta sitten lisää.

Por Larranaga Picadores No.1 on corona extra-kokoinen, hiukan karkean oloisesti kääritty pölli, minkä kylmätuoksu ei lupaa kovin hyvää.
Veto on aavistuksen tiukka, mutta paranee hieman edetessä. Maussa tulevat samat asiat mieleen kuin aiemmin maistetussa uudessa vegueros-sarjassa: kaikella kunnioituksella hyviä tai keskinkertaisia  nigaragualaisia sikareita kohtaan, tämä muistuttaa vahvasti niitä. Maussa tuntuu kahvia, paahdettua pähkinää ja nahkaa, täyteläisyys ja makujen monimuotoisuus kuitenkin puuttuu. Hyvää perustupakkaa mutta ei sitä laatua mitä kuubalaiselta sikarilta yleensä odottaa. Mutta jos hintakin on pienempi niin mitä minä tässä valitan? Toisaalta tämä sikari maksaa esimerkiksi saksassa 8 euroa, millä saa jo priimaluokkaisen nigaragualaisen tai dominikaanisikarin. Hieman "kuubanlisää" tässä on kyllä mielestäni..

No, katsotaan mitä näistä syntyy yhdessä. Nämä käyvät aika kivasti yhteen. Sikarista tulee nyt esiin enemmän pähkinäisyyttä ja rommin hedelmäisyys korostuu, esiin tulee uutena makuna esimerkiksi ananasta. Molempien pieni raakuus kättelee ja yhteissoitto toimii rujon kauniisti kuin Iggy Popilla. Ei tästä sinfoniaa saa, mutta rokkia kylläkin!

Päivän Biisinä Fleetwood Mac - Rhiannon