torstai 12. syyskuuta 2013

Laivareissu

Luvassa nautiskelua, ripaus alkoholipoliitista hintakritiikkiä ja vähän kehujakin.

Laivareissu silloin tällöin piristää ja kun kohteena vielä on melkein upouusi purkki, niin odotukset ovat korkealla.
Eli Viking Gracella tuli piipahdettua. Uuden laivan sisustus oli odotetun siisti ja ravintolat ja kaupat olivat selkeästi sijoiteltu. Gracella oli ehkä jopa liian siistiä, laivan rockbaarista tuli mieleen lähinnä 90-luvun yökerho, missä voisi kuvitella pauhaavan Captain Jackia, Haddawayta tai jotain muuta vastaavaa hirvitystä. Rockvideoita kuitenkin soljui screeniltä ja artistit niissä olivat kuin suora valikoima siitä, mistä en pidä nykyrockissa, sliipattua ylituotettua skeidaa.

Paljon puhuttu taxfree oli kyllä hieno viskiosastoineen, joskin valikoima olisi voinut olla vielä hiukan laajempi. Mutta ne hinnat.. Viskit ovat ihan luokattomissa hinnoissa. Juttelin myyjän kanssa ja sain vahvistuksen sille mitä epäilinkin, aasian markkinat vetävät niin paljon tavaraa, että se aiheuttaa hinnankorotuksen paineen. Aasian uusrikkaat kuulemma vielä oikein vaativat, että hinta on korkea, eihän se muuten voi olla laadukasta..
Tämä ei kylläkään selitä sitä, että miksi hinnat ovat halvempia muilla laivoilla.

Positiivista taxfreessa oli maistelubaari. Sieltä sai ostaa eurolla sentin maisteluannoksen rommeja, viskejä tai konjakkeja. Kaikki juomat samaan hintaan. Tämä oli hieno palvelu, maistoinkin siellä muun muassa uutta Laphroaig QA:ta ja Glen Grant Cellar Reserve 1992 viskiä.


Taxfreen maistelurivistöä.

Rockbaarista paljastui kuitenkin lopulta positiivinen yllätys. Sieltä löytyi varsin mukava valikoima viskejä, rommeja ja oluita, vieläpä kohtuuhinnoilla. Oli aika huvittavaa, että esimerkiksi annos Matusalem 23 yo rommia maksoi baarissa 4,5 euroa, eli saman verran kuin jaloviina*. Rommipotun hinta taxfreessa oli kuitenkin yli 60 euroa 0,7l. No, tämä sopi hyvin minulle.

Keli sattui olemaan kohdillaan ja päätin nauttia taxfreestä ostamani Punch Coronation sikarin rockbaarin ulkoterassilla parin juoman kera.

Ensimmäisenä hyllystä valikoitui Macallan Whisky Makers Edition 42,8%. Macallan oli ensimmäisiä single malt viskejä, joihin tykästyin. Sille ominaista on ollut voimakas sherryviimeistely, joskin viime aikoina heiltä on tullut jos jonkin näköisiä viskejä, erilaisilla viimeistelyillä ja yleensä ilman ikämerkintää.
Ilman ikämerkintää on tämäkin viski, joskin ennakkotietojen perusteella sherryä olisi kyllä luvassa.

Tässä pikaiset arviot..

Tuoksu on Macallanissa pehmeä ja marjaisa, mallas tuntuu taustalla. Mausta löytyy joulukakkua, toffeeta ja punaisia marjoja, ihan makoisa viski. 
Sikarina Punch Coronation tarjoaa kuivan alun, sitten mukaan ilmestyy maitokahvia ja pähkinää ja maku tasoittuu täyteläisemmäksi.
Yhdessä nämä ovat hyvä combo, molempien pähkinäisyys yhdistyy ja molemmat korostavat toistensa parhaita puolia. Toffee korostuu myös parivaljakossa.

Toisena viskinä kokeilin Glenfiddich 21 Year Old Gran Reservan. Tätä olen joskus maistellut mutta eipä ole jäänyt mitenkään erikoisena mieleeni. Tuoksu on aluksi kuiva ja maltainen. Sitten mukaan tulee kuivattuja hedelmiä ja kinuskia. Maku on pehmeä, vaniljaa, persikkaa ja Glenfiddichille mielestäni tyypillinen lyhyt jälkimaku.
Tässä käy hiukan niin, että sikari "kuivattaa" viskin. Sikari  vie voiton viskistä niin, että viskin hyvät puolet jää peittoon. Ei siis paras mahdollinen pari.

Päivän biisinä Little Feat - Willin




Kuvassa myös kyytipoikaolut St. Eriks IPA 5,3%. 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti